Kaupunkipolku

(10.11.2014)

Seurassa on koottu 35 kohteesta koostuva kaupunkipolku, jota kävelemällä voi tutustua alueen historiaan, kulttuuriin, katujen nimiin ja luontokohteisiin. Reitti on n. 4 km pitkä ja sen kävelemiseen menee 1-2 tuntia. Reitti alkaa Ylistalolta, minne se myös palaa kuljettuaan Tullisaaren kautta.

Kohdekuvausten lopussa on lueteltu kaikkien tietojen lähteet, joita tutkimalla löytää myös paljon mielenkiintoista lisätietoa.

Huom. Tekstissä mainitut ”vasemmalla” ja ”oikealla” toimivat kulkusuunnassa numerosta 1 (Ylistalo) järjestyksessä  eteenpäin.

Lopussa on linkki kaupunkipolusta tehtyyn pdf-tiedostoon, jonka voi tulostaa mukaansa kävelylle.

Klikkaa kuvan päältä, niin näet sen suurempana ja mustaa taustaa vasten.

**********

Kuva: Riitta Brelih

1. Ylistalo – Uppby hemman (ett hemman, hemmanet = tila)

Ylistalo eli Uppbyn tila ei ole kartano eikä ole koskaan myöskään kuulunut mihinkään Laajasalon kartanoon. Uppbyn tilaa viljeli 1600-luvulta lähtien sama suku ja oma väki sukupolvesta toiseen koko tilan olemassaolon ajan. Tilan viimeinen omistaja oli Lars Lindberg, joka kuoli v. 1987.

Tilaan on aikojen kuluessa kuulunut useita rakennuksia, jotka kaikki ovat tuhoutuneet tai purettu Ylistaloa lukuun ottamatta. Ylistalo on rakennettu v. 1804-05.

Ylistalo on Laajasalo-Degerö Seuran kotitalo, jota voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

**********

2. Muurahaisenpolku - Hästmyrstigen

Nimi ollut käytössä vuodesta  1969.

**********

Kuva: Laajasalon kirjasto

3. Laajasalon kirjasto

Laajasalon kirjasto valmistui v. 1976 uuteen kirjasto- ja nuorisotaloon.

70-luvun funktionalismia edustavan talon arkkitehti on Imre Weöres. Kirjaston sisustuksessa on käytetty tuon ajan voimakkaita värejä: valkoista, keltaista, oranssia, vihreää ja ripaus violettia. Rakennuksen keskellä on vehreä atriumpiha, joka on kesäisin kirjaston asiakkaiden käytössä. Pihaa koristaa pronssinen taideteos, Liisa Ruusuvaaran Lintuparvi (1972).

Kirjastossa on erillinen ns. Laajasalo-hylly, mihin on koottu Laaja­saloa käsitteleviä julkaisuja. Kysy tarkemmin kirjaston virkailijoilta.

Kirjasto ei ole pelkkä kirjojen lainauspaikka, vaan siellä on paljon erilaisia ajankohtaisia tapahtumia, joista löytyy tietoa kirjaston verkkosivuilta.

**********

Kuva: Branko Brelih

4. Laajasalon kirkko

Laajasalon vuonna 2003 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet arkki­tehdit Kari Järvinen ja Merja Nieminen. Rakennus on pääosin puuta. Kirkko- ja seurakuntasalin ja osittain kellotornin ja toimintatilojen ulko­verhous on patinoitua kuparilevyä. Muilta osin ulkoverhouksessa on käytetty vaakalaudoitusta. Kirkko on palkittu vuonna 2004 korkeatasoi­sesta puurakentamisesta ja vuonna 2005 Copper in Architecture -palkinnolla.

Kirkon rakennuspaikalla ollut rapakivigraniittinen siirtolohkare säästettiin ja siirrettiin kirkon pihalle.

Laajasalon kirkko on yksi Roihuvuoren seurakunnan kolmesta kirkos­ta (Roihuvuori, Tammisalo, Laajasalo). Kirkossa on myös kahvio, jossa voi pistäytyä kauppamatkalla. Kahvio on auki arkisin kello 10–14.

**********

5. Reposalmentie - Rävsundsvägen

Nimi vuodelta 1953. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946 ja liittyy läheiseen Reposalmeen (Rävsundet).

**********

6. Palvelukoti Sofia

Palvelukoti Sofia on Vanhustyöyhdistys Sofia ry:n perustama ja ylläpitä­mä palvelutalo. Sen katon alla on palvelukodin ja ryhmäkodin lisäksi monenlaista toimintaa.

Kaikille avoin Ravintola Sofia palvelee lounasaikaan (klo 11.20 – 13.30) viikon jokaisena päivänä.

Rakennuksen kauniita tiloja, ruokasalia, kirjastoa ja pikkusalia vuokra­taan yksityistilaisuuksiin, esimerkiksi perhejuhliin, kokouksiin ja kurssikäyttöön.

**********

7. Kuvernöörintie – Guvernörsvägen

Nimi ollut käytössä vuodesta  1969; Degerön kartanon 1850-1873 omistaneen kenraalikuvernööri Platon Rokassowskyn mukaan.

**********

8.  Laajasalontie – Degerövägen

Nimi vuodelta  1953. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946 asussa Degerööntie – Degerövägen.

**********

9. Koirasaarentie – Hundholmsvägen

Nimi ollut käytössä vuodesta  1957; saaren nimestä Koirasaari – Hundholmen, jonka kohdalle tie johtaa.

**********

10.  Svanströminpolku – Svanströmsstigen

Nimi ollut käytössä vuodesta  1953, Helsingin meritullinjohtajan Augustin Larsson Svanströmin (= Lauri Mikonpojan pojan) mukaan, joka oli Degerön kartanon omistajana 1645-58.

Augustin Larsson aateloitiin Svanström-nimisenä vuonna 1646.

Augustin Larsson Svanströmin kuoleman jälkeen Degerön kartanossa alkoi yli 100 vuotta kestänyt naisdynastia, jolloin kartano periytyi naisten kautta. Ensimmäinen näistä oli A. L. Svanströmin ”äksy leski Anna Grönfelt”. Rouva Grönfelt vaati itselleen myös Uppby hemman –tilan (= Ylistalon) omistusoikeutta. Tilan omisti tuolloin talonpojan leski Brita Hindersdotter, ”Kruunun Perämies Mattsin leski”. Väkivaltaisiakin piirteitä saanut kamppailu sekä oikeudenkäynti tilan omistuksesta kesti vuosia (1665-1676) ja sen voitti lopulta Brita Hindersdotter.

**********

11. Renvallinkuja - Renvallsgränden

Nimi ollut käytössä vuodesta 1958; senaattori Heikki Renvallin (1872-1955) mukaan.

Renvall oli lakimies, toimittaja, vakuutusjohtaja ja senaattori. Aino Acktén ensimmäinen mies (1901-1917).

**********

12. Lauri Mikonpojan tie – Lars Mickelssons väg

Nimi ollut käytössä vuodesta 1958. Helsingin pormestarin Lars Mickelssonin (Lauri Mikonpo­jan) mukaan, joka oli Degerön saaren Tullholm-tilan omistajana 1587-1612.

Lars Mickelsson oli Helsingin seudun mahtimies. Ei tiedetä, missä hän syntyi ja mistä hän tuli. Yritteliäisyydellään hän kuitenkin kohosi Helsingin toiseksi rikkaimmaksi porvariksi. Vuoden 1571 hopeavero­luettelossa hänen irtaimen omaisuutensa arvo oli 10 067 markkaa, kun Turun porvariston keskimäärä­nen omaisuus oli 242 markkaa. – Lars Mickelsson oli niin varakas, että saattoi lainata rahaa kruunul­lekin.

Lars Mickessson oli myös kaupungin hallinnon johtomiehiä. Pormes­tarina hän oli ainakin vuosina 1584 ja 1593. Hän kuoli vuosien 1603 ja 1613 välillä ja jätti omaisuutensa vaimolleen, tyttärelleen ja pojalleen Augustin Larssonille, joka myöhemmin aateloitiin Augustin Larsson Svanström-nimisenä.

**********

13. Reiherintie – Reihersvägen

Nimi ollut käytössä vuodesta 1968; Degerön saaren Tullholm-tilan omistajina olleiden Helsingin pormestarin Kasper Reiherin (k. 1620), linnanpäällikkö Kasper Reiherin (k. 1647) ja kamreeri Magnus Reiherin (k. 1687) muistoksi.

Pormestari Kasper Reiherin pojantytär Brita Reiher aiheutti metelin Helsingin pitäjän kirkossa joulunaikaa 1669 pyrkiessään aatelisrou­vien penkkiin.

Muita merkittäviä Reiherin suvun naisia olivat Brita Reiherin tytär Annika sekä Helsingin kauppapormestarina toimineen Johan Greekin leski Märta Reiher.

**********

14. Henrik Borgströmin tie – Henrik Borgströms väg

Nimi ollut käytössä vuodesta  1953; tunnetun liikemiehen ja mesenaatin, kauppa­neuvos Henrik Borgströmin (1799-1883) mukaan.

Borgström oli ensin Turholman kartanon vuokralaisena vuodesta 1838 ja omistajana, kun Keisarillinen Senaatti v. 1878 Borgströmin suurten ansioiden vuoksi myöntyi vaihtamaan hänen Espoossa sijainneen kartanonsa Turholmaan. Turholma oli Borgströmin hallussa hänen kuolemaansa saakka ja perikunnnan omistuksessa vuoteen 1910 asti.

Henrik Borgström oli varakas liikemies, tupakkatehtailija ja laivanvarustaja ja aikansa merkittävimpiä helsinkiläisiä vaikuttajia.

**********

Tätä(kään) suota ei enää ole (Kuva: Riitta Brelih)

15.  ”Valtakunnallisesti arvokas kallioalue” Koirasaarentien pohjoispuolella

Suomen ympäristökeskus SYKE määritteli v. 2004 Koirasaarentien pohjoispuolisen kallioalueen yhdeksi Helsingin kolmesta ”valtakunnal­li­sesti arvokkaasta kallioalueesta”. Alue on yhtenäinen ja rajautuu selvästi Koirasaarentiehen, öljysatamaan, Päätiehen ja Henrik Borgströmin tiehen.

Laajasalo-Degerö Seura sekä monet muut tahot, mm. Helsingin luon­non­suojeluyhdistys Helsy, Pro Kruunuvuori –liike, paikalliset taloyhtiöt ja yksittäiset henkilöt, ovat toistakymmentä vuotta kaikin tavoin yrittäneet puolustaa alueen säilyt­tämistä viher- ja virkistysalueena, mutta tuloksetta. Viimeisenä vaiheena korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi seuran valituslupahakemuksen 31.10.2013, joten alue rakennetaan. Se on nimetty Borgströminmäeksi.

**********

16.  Kumianpää – Hangedet

Nimi ollut käytössä vuodesta  1965; ryhmänimi (keskiaikaisen meritien satamapaikka). Kumianpää – Hangedet on Hangon (Hankoniemen) keskiaikainen nimi.

**********

17. Orisaarentie – Hästövägen

Nimi ollut käytössä vuodesta  1965; ryhmänimi (keskiaikaisen meritien satama­paikka). Hästö on saari Tammisaaren saaristossa.

**********

Kuva: Riitta Brelih

18.  Tullisaari – Turholm

V. 1959 kaupunginosan osa-alueen nimeksi, vanhasta tilan nimestä Turholm. Nykyinen suomalainen nimi on johdettu Tullholm-nimestä.

Kustaa Vaasa antoi Tullisaaren tilan porvoolaiselle Per Jönsson Ruuthille v. 1558. Hänen jälkeläisensä omistivat tämän rälssitilan (=maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila) vuoteen 1687. Omistajina oli Helsingin mahtimiehiä, mm. Per Ruuthin vävy Lars Mickelsson.

Tullisaari eli loistokauttaan Henrik Borgströmin aikaan. Silloin siellä kokoontui maan johtavia kulttuuri- ja liiike-elämän edustajia, mm. Sakari Topelius, J.W. Snellman, C.L. Engel, J.L. Runeberg ja Fredrik Pacius. Topeliuksen vaimo Emelie Lindqvist oli Henrik Borgströmin vaimon Carolinan serkku.

**********

Kuva: Riitta Brelih

19.  Tullisaaren puisto

Tullisaaren, ja samalla sen puiston, omistajia on ollut lukuisia. Kiinnostavin on kuitenkin Henrik Borgströmin aika.

Puutarhataide oli Borgströmin suuri kiinnostuksen kohde. Tullisaaren puisto oli hänen väsymättömän kiinnostuksensa kohde. Hän halusi valita jokaisen puun, pensaan ja kukkapenkin ja määrätä, miten tiet oli vedettävä ja mitä kasvihuoneiden ja –lavojen piti tuottaa.

Myös Kaivopuiston ja Eläintarhan puistojen luominen ovat pääasiassa H. Borgströmin ansiota.

**********

20. Deckerin huvila

Vaalea puinen rakennus, jossa asuu Henrik Borgströmin jälkeläisiä - Yksityiskäytössä.

**********

21.  Rakennusten arkkitehti  Theodor Decker

Aleksander (Alexander) Theodor Decker (1838–1899) oli suomalainen arkkitehti, joka opiskeli arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiassa vuosina 1858–1863. Ennen opintojaan Decker oli ehtinyt olla arkki­tehti­oppilaana sekä intendentin konttorissa että Turun läänin­arkkitehdin Georg Theodor von Chiewitzin luona.

Opintojensa jälkeen 1865 Decker nimitettiin Turkuun vt. lääninarkki­tehdiksi. Hän jatkoi yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa vuoteen 1875, jolloin hän erosi ja työskenteli jonkin aikaa yksityisenä arkkitehtina. Hän oli mm. osakkaana Theodor Höijerin ja Frans Sjöströmin Suomen ensimmäisessä yksityisessä arkkitehtitoimis­tossa.  Decker palasi ylihallituksen arkkitehdiksi vuonna 1883.

Theodor Decker, Henrik Borgströmin vävy, suunnitteli puistoon 1870- ja 1880-luvuilla huvilat kolmelle Borgströmin 11 lapsesta.

**********

22.  Päärakennuksen kivijalka

Deckerin huvilalta kävely jatkuu oikealle päärakennuksen kivijalan ohi. Rakennus paloi vuonna 1958. 

Jatka kävelyä alas rantaan ja nouse sitten etuoikealle ylös mäkeen, missä näkyy talon kivijalka ja pieni muistokivi.

**********

Kuva: Riitta Brelih
Kuva: Riitta Brelih

23.  Leonard Borgströmin talon kivijalka ja Faithful little Tim –muistokivi

Henrik Borgströmin pojan valtiopäivämies, kauppaneuvos Leonard Borgströmin (1832–1907) ja hänen perheensä huvila rakennettiin vuonna 1870. Huvila on purettu, mutta sen kivijalka ja pihapiiri on kaivettu esiin puiston myöhempien restaurointitöiden yhteydessä.  Ne sijaitsevat rinteessä vaalean puutarhurin talon vieressä.

Pihapiirissä on myös perheen koiran hauta ja pieni hautakivi. Leonard oli opiskellut Englannissa ja hänen vaimonsa oli englantilainen Alice Travers. Siksi kivessä lukee englanniksi ”Faithful little Tim” – uskollinen pikku Tim.

 

 

**********

Kuva: Riitta Brelih

24.  Aino Acktén huvila

Nykyisin Aino Acktén huvilana tunnettu huvila rakennettiin alun perin Henrik Borgströmin Emelie-tyttärelle, joka oli naimisissa kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsin kanssa.

Kaksi­kerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin raken­nettu puuhuvila valmistui vuonna 1877 ja oli alun perin nimeltään Villa Lindfors. Siinä on käytetty pystyhirsi­rakennetta. Aino Ackté osti huvilan kesäasunnokseen vuonna 1904 ja käytti sitä kuolemaansa saakka vuonna 1944.

Aino Acktén huvila on Helsingin kaupungin ainoa alkuperäisenä 1870-luvulta säilynyt helsinkiläishuvila.

Huvila on tällä hetkellä käyttämättä kosteusvaurioiden vuoksi.

**********

25.  Jakob Julius af Lindfors

Kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors (1831-1903)  perusti mm. Helsingin Talvi­puutar­han, joka on lahjoitettu kaupungille. Lahjoittajan tahto oli, että kaupunki­lai­set saavat tutustua Talvipuutarhaan maksutta, eikä pääsy­maksua peritä tänäkään päivänä.

**********

26.  Aino Acktén huvilan lampi = Tullisaaren kalkkikaivos

Aino Acktén huvilan alapuolella oleva lampi on  vanha kalkkikaivos.

Se on nykyään mm. merkittävä sammakoiden kutupaikka.

**********

27.  Aino Ackté

Aino Ackté (1876-1944) oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Hän työskenteli kotimaansa lisäksi muun muassa Pariisin ja New Yorkin maailman­kuuluilla oopperanäyttämöillä.

Ackté alkoi vuonna 1912 järjestää kansainvälisiä Olavinlinnan ooppe­ra­­juhlia, joista ensimmäiset pidettiin 3. heinäkuuta 1912. Olavinlin­nan oopperajuhlat järjestettiin vuosina 1912–1914, 1916 ja 1930. Tarkoitus oli esittää oopperataidetta kansanomaisesti tajuttavassa muodossa. Ackté lauloi itse aluksi kaikki pääosat.

Pariisin-vuosiinsa saakka Aino Ackté käytti alkuperäistä sukunimeään Achté. Hän joutui opiskeluaikanaan kuitenkin muuttamaan se muotoon Ackté välttääkseen joutumasta pilkan kohteeksi (ranskan kielen acheté = ostettu).

**********

Kuva: Riitta Brelih

28. Kagaalien muistokivi

Aino Acktén huvilan läheisyydessä on muistokivi, missä on ainoastaan teksti "Vuonna 1901 3:s päivä elokuuta" sekä sama ruotsiksi toisessa kyljessä.

Kagaali oli ensimmäisen sortokauden aikana syntynyt venäläistämispoli­tiikkaa vastustava salainen järjestö. Se perustettiin Villa Lindforsissa eli nykyisessä Aino Acktén huvilassa, joka vuosisadan vaihteessa oli kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsin, Henrik Borgströmin vävyn, omistuksesssa. Linfors kutsui asevelvollisuuden vastustajat Tullisaareen, koska kokousta ei uskallettu pitää Helsingissä. Kokouksen muistoksi pystytettiin puistoon kivi. 

**********

29. Killingholman saari

Jatkettaessa matkaa rantaa myötäilevää polkua pitkin jää vasemmalle Killingholman saari, jonne johtaa kapea kävelysilta. Killingholmassa on mm. Aino Acktén äidin Emmi Achtén talon kivijalka.

**********

30.  Navetan kivijalka ja punainen vilja-aitta

Rinnettä ylöspäin kuljettaessa tulee vasemmalla puolella entisen navetan kivijalka ja oikealla punainen vilja-aitta. Vilja-aitta ei ole kuulunut alkuperäiseen tilaan, vaan on siirretty paikalle myöhemmin muualta.

 

 

**********

Punainen vilja-aitta takana oikealla (Kuva: Riitta Brelih)
Kuva: Riitta Brelih

31.  Rantatie

Kävely jatkuu alas rinnettä, missä ennen rivitaloja käännytään vasemmalle rantatielle. Sen varrella on hienoa puustoa, mm. keväisin huumaavan tuoksuisia tuomia.

**********

32. Kirkkkosalmentien taloyhtiöt

Kirkkosalmentien taloyhtiöiden asemakaavan on laatinut arkkitehti Olli Kivinen, joka uransa aikana toimi mm. Teknillisen korkeakoulu (TKK:n) asemakaavaopin professorina.

Kivisen suunnittelun tavoitteena oli säilyttää mahdollisimman suuri osa alueesta luonnonvaraisena viheralueena, jonne pihoilta on suora yhteys. Pihoilla on ainoastaan huoltoajoa parkkipaikkojen sijaitessa kokoojakatujen ja asuntopihojen välissä. Pitkien talojen kerrosmäärä vaihtelee maaston muotojen mukaan.  Muurimaista vaikutelmaa on kevennetty pohjakerroksiin jätetyillä aukoilla, jotka tarjoavat sekä näkö- että kulkuyhteydet.

**********

33.  Axel Lindbergin tie – Axel Lindbergs väg

Nimi käytössä vuodesta 1953. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946 toisessa paikassa, annettu Uppbyn tilan 1902-26 omistaneen Axel Lindbergin mukaan.

**********

34.  Kirkkosalmentie – Kyrksundsvägen

Kirkkosalmentie – Nimi ollut käytössä vuodesta  1965, ryhmänimi (keskiaikaisen meritien satamapaikka). Kyrksund on salmi Hiittisten saaristossa.

**********

35.  Silta Laajasalontien yli ostoskeskukselle

Kuva: Branko Brelih

 

 

Kirjallisia lähteitä:

- Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja 24, Kauppakirjapaino Oy, Helsinki 1981

- Kyllikki Kailari: Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi, Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2005

- Aino Ackté – Elämänkaari kirjeiden valossa, toim. Pentti Savolainen ja Matti Vainio, WSOY, 2002

- Laajasalon Ylistalon historiaa, Laajasalo-Degerö Seura ry, 1999

**********

Sähköisiä lähteitä:

Laajasalo-Degerö Seura, www.laajasalo.net

http://www.laajasalo.net/ylistalo/

http://www.laajasalo.net/laajasalo/laajasalo-asuinymparistona/

http://www.laajasalo.net/laajasalo/kuvagalleria/valtakunnallisesti_arvokas_kalli/

http://www.laajasalo.net/tietoa-seurasta/kannanotot/

Laajasalon kirjasto http://www.helmet.fi/laajasalonkirjasto,

http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/Tapahtumat

Laajasalon kirkko http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/laajasalon-kirkko

http://uusi.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/roihuvuori.html?Deptid=2843

Palvelukoti Sofia http://www.palvelukotisofia.fi/

 

Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Renvall

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Borgstr%C3%B6m

http://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Decker

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Ackt%C3%A9n_huvila

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Ackt%C3%A9

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kagaali

http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_af_Lindfors

 

Helsingin kaupunki:

http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?urile=hki:path:/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto+Tullisaari&current=true

http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Viheralueet/Talvipuutarha/Historia

http://www.vihreatsylit.fi/?p=1627

 

Biografiakeskus  http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=249

Aino Acktén huvila http://www.ainoacktenhuvila.fi/

 

Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset http://arkisto.gtk.fi/op/OP_35.pdf

Ympäristöhallinto http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Geologiset_muodostumat/Kalliot/Valtakunnallisen_kallioalueinventoinnin_aluekohtaiset_raportit

Julkiset veistokset http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=96&sortby=statue

Arkkitehti Olli Kivinen http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16551702

Kirkkosalmentien taloyhtiöiden historiaa http://koti.mbnet.fi/ykh/ykh_historia_uusin/index.html

Laajasalon ostoskeskus http://fi.yelp.fi/biz/laajasalon-ostoskeskus-helsinki

******************************

Koonnut Riitta Brelih, jolle voi lähettää palautetta s-postitse: etunimi.sukunimi(ät)pp.inet.fi

Tulostettava versio: