Seuran kannanottoja 2009
Vetoomus Laajasalon terveyspalvelujen säilyttämisestä 21.9.2009
VETOOMUS LAAJASALON TERVEYSPALVELUJEN SÄILYTTÄMISESTÄ!
Helsingin Terveyslautakunta VETOOMUS
Arvoisat päättäjät
Laajasalon terveysasemalla on säilytettävä laboratoriopalvelut!
Asukkaille hyvät terveyspalvelut ovat yksi kaikkein tärkeimmistä asioista. Palveluiden tulee sijaita lähellä, niiden tulee olla kattavat ja toimivat.
Esitys, jossa Laajasalon laboratoriopalvelut siirretään Herttoniemeen, on erittäin huono. Se aiheuttaa kymmeniätuhansia bussi- ja taksimatkoja vuodessa Laajasalosta Herttoniemeen.
Laajasalon terveysasemalla otetaan 17 000 näytettä vuodessa. Jos asukkaiden pitää matkustaa Herttoniemeen, se tarkoittaa n. 34 000 tuntia matka-aikaa. Matka-ajalle tulee laskea hinta normaalin työnantajakustannuksen, 30€/tunti mukaisesti, jolloin siirron hinnaksi asukkaille tulee 1 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi varsinkin sairaille, lapsiperheille ja vanhuksille aikaa vievät bussimatkat ovat hankalia ja vaarallisia.
Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Laajasalon asukasluku (n. 17 000) tulee kasvamaan lähivuosina 10 000 – 15 000 asukkaalla, jolloin em. kustannukset ja vaivalloisuus asukkaille kasvavat vastaavasti. Laajasalon terveysaseman palvelujen alasajo on lyhytnäköistä, poukkoilevaa politiikkaa ja asukkaiden edun vastaista. Vetoamme pitkäjänteisen, asukaslähtöisen terveyspolitiikan nimissä: säilyttäkää laboratoriopalvelut Laajasalossa!
Laajasalossa 21.9.2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Muistutus Gunillankallion kaavaehdotuksesta 7.9.2009
Helsingin kaupunginhallitus
MUISTUTUS
Viite: Gunillankallion kaavaehdotus
Laajasalo-Degerö Seura ry on monissa aikaisemmissa mielipiteissään tuonut esiin alueen kaavoitusprosessin ongelmat sekä sen, että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallion alue tulisi jättää rakentamatta.
Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin mm. Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.
Jos rakentamiseen alueelle osoitetaan, tulisi se tehdä alueen nykyisiä arvoja kunnioittaen. Näistä arvoista suurimpia ovat luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvot.
Rakentamiseen osoitettu alue on tällä hetkellä virkistysalueeksi kaavoitettua kallioista metsämaata, joka on lähiympäristön asukkaiden ahkerassa virkistyskäytössä.
Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Se on maisemiltaan upea ja luonnonläheinen. Nyt rakentamista osoitetaan lähimmillään noin kymmenen metrin etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.
Kaavaehdotuksessa viheralueet pilkkoontuvat ja luonnonarvot tuhoutuvat, ja ihmisten ja eläimistön kulku estyy.
Kaikki Gunillantien länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue Maakuntakaavan osoittaman Tahvonlahti-Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti virkistysalueeksi.
Laajasalossa 7.9.2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Mielipide Laajasalon etelärannan alueen kaavaluonnoksesta välillä Kallioniementie - Purjetuulenkuja 3.5.2009
Kaupunkisuunnitteluvirastolle
Viite: Laajasalon etelärannan alueen kaavaluonnos välillä Kallioniementie - Purjetuulenkuja (kslk 2007-625)
MIELIPIDE
Laajasalo-Degerö Seura ry katsoo kaavan peruslähtökohdan, Laajasalon rantoja kiertävän reitistön täydentämisen, olevan oikea. Myös määräys raitin rakentamisesta kevyellä otteella – mahdollisimman vähällä louhinnalla, täytöllä ja puiden kaadolla – on oikea. Maasto on hyvin metsäistä ja kallioista ja on tärkeää, että rakentamisella ei pilata sen luonnetta.
Reitti joudutaan sijoittamaan Keulakuvantien eteläpäässä liian lähelle olevaa asutusta. Asiaa ei oikein voi välttää. Kuitenkin sen voisi välttää, että Keulakuvantielle laitetaan uusia tontteja liian lähelle kulkuväyliä. Nämä kaksi tonttia pitäisi poistaa kaavasta. Furuvikinpolku sekä myös Furuvikintie ovat molemmat enimmäkseen luonnon keskellä kulkevia reittejä, joiden virkistyksellistä arvoa ei pitäisi vähentää lisäämällä asutusta aivan niiden tuntumaan. Lisäksi maasto varsinkin pohjoisemman tontin kohdalla on hyvin kallioista. Tontin rakentaminen vaatisi rajuja räjäytys- ja/tai täyttötöitä, mikä on kaavan hengen vastaista.
Laajasalossa 3.5.2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet: valokuvia Keulakuvantielle esitetyn tontin kallioisesta maastosta
Mielipide Gunillankallion kaavaluonnoksesta 7.4.2009
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Viite: Gunillankallion kaavaluonnos
MIELIPIDE
Laajasalo-Degerö Seura ry on monissa aikaisemmissa mielipiteissään tuonut esiin alueen kaavoitusprosessin ongelmat sekä sen, että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallion alue tulisi jättää rakentamatta.
Jos rakentamiseen kuitenkin päädytään, tulisi se tehdä alueen nykyisiä arvoja kunnioittaen. Näistä arvoista suurimpia ovat luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvot.
Rakentamiseen osoitettu alue on nyt kallioista metsämaata, joka on lähiympäristön asukkaiden ahkerassa virkistyskäytössä. Sen kautta on alueen vanhoista kerrostaloista lyhin matka Vuorilahdenpolun rantaraitille, joka on osa alueellista kevyen liikenteen verkostoa. Esitetyssä asemakaavaluonnoksessa tämä yhteys on täysin tukittu rakentamisella. Aiemmissa versioissa oli vielä esitetty edes kapean raitin verran viheraluetta yhdistämään vanha asuinalue rannan raittiin, nyt sekin on poistettu. Tämä tärkeä yhteys on ehdottomasti palautettava kaavaan. Kaavatekstissä mainittu jalankulkuyhteyden jatkuminen osana katuverkkoa ja korttelirakennetta ei korvaa viheralueella kulkevaa yhteyttä.
Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää reittiä. Se on maisemiltaan upea ja luonnonläheinen. Lähimmät talot jäävät kauemmas metsän varjoon eivätkä juuri häiritse raitin luonnonläheistä tunnelmaa. Nyt rakentamista osoitetaan lähimmillään noin kymmenen metrin etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei riittävästi kunnioita olemassa olevaa ja toimivaa yhteysrakennetta eikä rantaraitin luonnonläheistä henkeä.
Pientalorakentamiseen osoitettu asuinrakentamisen korttelialue lähimpänä rantaa sekä kerrostalot viereisellä kalliolla häiritsevät ranta-alueen maisemaa. Tämä lähimpänä rantaa oleva kallioalue on yleiskaava 2002:ssa esitetty viheralueena, nyt kaikki mahdollinen maa-alue esitetään rakennettavaksi. Yleiskaava 2002:n mukaisesti rakentamisaluetta tulisi supistaa oleellisesti rannan läheisyydessä.
Laajasalossa 7.4.2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Muistutus Koirasaarentien asemakaava-ehdotuksesta 28.2.2009
Helsingin kaupunginhallitus
MUISTUTUS
Viite: Koirasaarentien asemakaavaehdotus n:o 11820
Laajasalo-Degerö Seura ry vaatii kaavaehdotuksen palauttamista uuteen valmisteluun ja muutoksia kaavaehdotuksen sisältöön seuraavasti:
KAAVOITUSPROSESSI
Kaavaehdotuksen alue on osa alkuperäistä Kruunuvuoren osayleiskaava-aluetta. Osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen kesken lainmukaisen prosessin on menettelytapavirhe, joka muuttaa prosessin lähtökohtia oleellisesti. Osayleiskaavaprosessin täytyy käsittää koko suunnittelualue alkuperäisen lähtökohdan mukaisesti, joten osaa suunnittelualueesta ei voida erottaasuoraan asemakaavoitettavaksi. Myöskään asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan. Vain näin ollen voidaan tarkastella kaavoituksen vaikutuksia.
Asemakaavoituksen sisältövaatimuksia on mm. ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.
Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä sisältövaatimuksia: meluselvitykset ovat tekemättä, luontoselvitykset ovat tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä, ylipäätään kaavaehdotus on hyvin puutteellinen ja virheellinen.
MELU
EU-direktiivia 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875 ), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.
Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita ( liite 4, sivu 199 Helsingin yleiskaava 2002 selostus).
Valmisteluteksteissa esiintyvä väite ”Melu alueella ei ole merkittävä..” on räikeästi virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.
TIELINJAUS
Esitetty katujärjestely Laajasaloon on hyvin massiivinen. Sen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.
Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi.
Erityisen ongelmallinen on järjestely Tahvonlahden pohjukassa, jossa katualue kaartaa Tahvonlahden rantaan. Koirasaarentien linjausta Tahvonlahden pohjukassa tulee tarkastella uudestaan. Tielinjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema- ja meluongelmia, jotka pilaavat Tahvonlahden hiljaisen virkistysalueen. Myös suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten asema vilkkaan tien laidalla muuttuu kestämättömäksi. Ko. rakennukset tulisi siirtää sijaitsemaan väljästi puistoalueella ja linjata tie kokonaan toisin riittävän kauas rannasta sekä suojata Tahvonlahden virkistysalue meluseinin tai vallein
Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, ovat suuret, ja täysin selvittämättä. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät kaavaehdotuksessa esitetyn tielinjauksen tarkistamista, melusuojauksen selvittämistä, ja sen edellyttämistä jo kaavaehdotuksessa.
Laajasalossa 28.02. 2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet: Helsingin hiljaisten alueiden kartta
Mielipide Stansvikin kartanoalueen kaava-luonnoksesta 27.2.2009
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Viite: Stansvikin kartanoalueen kaavaluonnos
MIELIPIDE
Laajasalo-Degerö Seura ry katsoo kaavaluonnoksen olevan lähtökohdiltaan oikeansuuntainen, mutta vaatii seuraavat seikat otettavan huomioon kaavan jatkokehittelyssä:
- Alueen kaavassa on noudatettava Helsingin luonnonsuojeluohjelman mukaista Tahvonlahden harjun luonnonsuojelualueen rajausta ja toimenpideohjelmaa, joka kieltää mm kaivamisen alueella. Asemakaavamääräyksiin tulee lisätä luonnonsuojelualue ja sen vaatimat määräykset.
- Luonnonsuojelualueelle ei tule sijoittaa uusia toimintoja, jotka vaativat kunnallistekniikkaa tai huoltoajomahdollisuutta.
- ”VL/s 230”- saunakyläalue ja laiturit tulee poistaa luonnonsuojelualueelta. Sopiva paikka sille on alueen länsilaidassa tulevan uimarannan yhteydessä.
- ”v 150” – virkistyskäyttörakennuksen rakennusala ( tarkoittanee esim. melontakeskusta) tulee sijoittaa uimarannan länsipuolelle tulevan venesataman yhteyteen kartanoaluetta haittaavan huoltoajon takia. Tällöin sen huolto- ja paikoitusliikenne on hoidettavissa tarkoituksenmukaisesti.
- Kaava-alueen länsiraja tulee siirtää Öljysataman alueen rajaan Yleiskaava 2002:n mukaisesti.
- Tahvonlahden itärannan huvila-alueella tulee turvata ympäristön asukkaiden vapaa kulku alueella ja rannoilla, piharajauksia tulee kehittää yhdessä alueen ympäristön asukkaiden kanssa.
Laajasalossa 27.02.2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet: Tahvonlahden harjun luonnonsuojelualueen kohdekortti
Mielipide Degerön kartanon alueen kaava-luonnoksesta 11.2.2009
Mielipide Kaupunkisuunnitteluvirastolle
Degerön kartanon alueen kaavaluonnoksesta
MIELIPIDE
Laajasalo-Degerö Seura ry katsoo kaavaluonnoksen olevan lähtökohdiltaan toteutuskelpoinen, mutta toivoo seuraavia seikkoja otettavan huomioon kaavan jatkokehittelyssä:
- Ajoneuvoliikenne tulisi ohjata Sarvastonkaarelta päin, jolloin alueen lisääntyvä ajoneuvoliikenne ei risteäisi koulu- ja urheilualueen kevyen liikenteen kanssa. Uusi ajoyhteys tulisi suunnitella niin, että kevyt liikenne ja autoliikenne erotetaan toisistaan turvallisesti.
- Alueen kunnallistekniikka tulisi johtaa myös Sarvastonkaaren suunnasta, vakituisen asutuksen järjestäminen ilman liittymää kunnan kunnallisteknisiin järjestelmiin ei käsityksemme mukaan ole hyvä ratkaisu ympäristön ja käytettävyyden kannalta.
- Lähinnä rantaa oleva rakennuspaikka ( 30m rannasta ) tulisi siirtää muiden uusien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rantavyöhykkeen tulee säilyä ennallaan.
- Lisäksi esitämme, että kun Pikku Sarvaston ranta siirtyy kaavallisesti kartanoalueeseen kuuluvaksi, kevyen liikenteen silta Pikku Sarvaston yli toteutetaan mahdollisimman pian. Tällöin Laajasalon keskeisille virkistysalueille, uimarannan ja Aittasaaren välille syntyy mielekäs ulkoilureitistö.
Laajasalossa 11.02. 2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 854-00/08, 2.2.2009
Helsingin kaupunki
Kaupunginsuunnitteluvirasto
Mielipide
Kannanotto osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, 854-00/08
Asukkaiden kanssa tehtävä hyvää yhteistyötä
Kaava-alueet liittyvät suoraan jo rakennettuihin tontteihin ja osin myös uudistavat niitä. Esitämme, että asemakaavoja laadittaessa luodaan toimiva yhteistyöelin asukkaiden, asukasjärjestöjen ja kaavoittajan kesken. Laajasalossa viime aikoina pelkät lain edellyttämät kuulemiset eivät ole toimineet, asioiden valmistelu on edennyt liian pitkälle vain kaavoittajan toimesta, eikä asukkaiden esittämiä perusteltujakaan ehdotuksia ole haluttu enää huomioida.
Nyt olisi uuden yhteistyöhakuisen kulttuurin aika. Toivomme Kaupunkisuunnitteluvirastolta aitoa yhteistyötä. Laajasalo-Degerö Seura ry on siihen edelleen valmis.
Suojelualueiden laidoille jätettävä riittävät suojavyöhykkeet
Alueella olevien luonnonsuojelualueiden ympäri on jätettävä riittävät ”puskurivyöhykkeet”. Rakentamisen vaikutukset luontoon (mm. putkilinjat, kuivatus, kulkuväylät, kuluminen ) ulottuvat useiden kymmenien metrien päähän. Näin ollen suojavyöhykkeiden tulee olla riittävän leveitä.
Tielinjaus harkittava uudestaan
Koirasaarentien linjausta Tahvonlahden pohjukassa tulee tarkastella uudestaan. Tielinjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema- ja meluongelmia, jotka pilaavat Tahvonlahden hiljaisen virkistysalueen. Myös suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten asema vilkkaan tien laidalla muuttuu kestämättömäksi. Haluamme tutkittavaksi vaihtoehtoja. Kannattaisiko esimerkiksi siirtää ko. rakennukset sijaitsemaan väljästi puistoalueella ja linjata tie kokonaan toisin?
Yhteistyöterveisin
Helsinki 2.2.2009
Timo Korpela Merja Eskola
Puheenjohtaja Sihteeri
Valitus Kruunuvuorenrannan osayleiskaavasta 18.1.2009
Helsingin hallinto-oikeus
Viite: Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan hyväksyminen (nro 11756)
Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 10.12.2008 pykälä 305
VALITUS
Laajasalo-Degerö Seura ry haluaa tuoda esiin Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaan liittyviä näkökohtia, joita ei kaavaa hyväksyttäessä ole otettu huomioon. Seura on vuosien mittaan monissa mielipiteissä ja muistutuksissa esittänyt, että Kruunuvuorenrantaa rakennettaessa tulee säilyttää saaren rakentamattomat luonnonrannat sekä luonnontilaiset metsäalueet. Nyt hyväksytyssä osayleiskaavassa ei ole riittävästi otettu huomioon luonto- ja virkistysalueiden vaatimuksia.
Vaadimme osayleiskaavan kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun sekä muutoksia osayleiskaavan merkintöihin ja rajauksiin ( liite 1 ) seuraavin perustein:
Kaavoitusprosessi
Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Yleiskaava 2002:ssa ei ole esitetty suunnittelualueelle sitovia maankäytön rajoja. Näin ollen alueella on voimassa maakuntakaavan rajaukset, joita osayleiskaavan tulee noudattaa. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan asuntorakentamista esitetään maakuntakaavassa viheralueeksi esitetyille alueille. Lisäksi Stansvikin länsi- ja pohjoisosassa on noudatettava ympäristöministeriön vuoden 1992 yleiskaavasta tekemää päätöstä 1-5/5232/93, 1.10.1996 (liite 2), jossa rakentamisen rajaus on esitetty kulkemaan öljysataman alueen rajaa pitkin.
Yleiskaava 2002:ssa esitetään alueelle maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Näitä suhteita on osayleiskaavassa muutettu siten, että asuminen on saanut enemmän pinta-alaa virkistysalueeseen nähden, ja virkistysalue jäänyt liian vähäiseksi (MRL 39§ 9).
Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä vielä kaavoituskatsauksissa v. 2003 ja 2004 koko suunnittelualue mukaan lukien Koirasaarentien varret on merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi. Osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen kesken lainmukaisen prosessin on räikeä menettelytapavirhe, joka muuttaa prosessin lähtökohtia oleellisesti. Osayleiskaavaprosessin täytyy käsittää koko suunnittelualue alkuperäisen lähtökohdan mukaisesti, joten osaa suunnittelualueesta ei voida erottaasuoraan asemakaavoitettavaksi.
Rakennettaviksi suunnitelluilta viheralueilta tulee laatia lain vaatimat luontoselvitykset, jotka nyt on tehty pääosin alueilta, joille ei edes suunnitella rakentamista. Arviointia rakentamisen vaikutuksista luonnonympäristöön tulee täydentää puuttuvilla selvityksillä. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.
Rakentamisen määrät ja kerrosluvut tulee esittää kaavassa, jotta ehdotuksen vaikutuksia asumiseen ja ympäristöön voisi luotettavasti arvioida.
Kruunuvuori
Kaavassa on esitetty asuntorakentamista, joka sallii myös korkeaa kerrostalorakentamista Kruunuvuorenlammen läheisyyteen, kallion huipulle alle sadan metrin etäisyydelle lammesta sen valuma-alueelle. Näin sijoitettuna rakennukset näkyvät hyvin lammelle, tuhoavat sen erämaahenkisen tunnelman ja aiheuttavat uhkan lammen luonnontilan säilymiselle.
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 39 kerrotaan yleiskaavan sisältövaatimuksista:
7) ympäristöhaittojen vähentäminen
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
Nyt ehdotetussa muodossa kaava ei täytä näitä vaatimuksia. Rakennusten tulee olla Kruunuvuoren lakea matalampia. Valuma-alueelle ei voi lainkaan rakentaa, jotta lammen ekologinen tila turvataan.
Vesilain §15 a mukaan toimenpiteet, jotka vaarantavat alle yhden hehtaarin lammen säilymisen luonnontilaisena, ovat kiellettyjä. Kalliolla sijaitsevan Kruunuvuoren lammen ekologinen tasapaino ja säilyminen perustuu koko valuma-alueen säilymiseen nykyisellään. Kruunuvuoren laelle valuma-alueelle esitetty rakentaminen ja sen kunnallistekniikka on poistettava riittävän etäälle Kruunuvuoren laen vedenjakajalta. ( liite 3 )
Stansvik
Stansvikin kartanon läntistä osaa koskevat luontoselvitykset ovat erittäin puutteelliset. Ajankohtainen, kattava selvitys rakentamisen ympäristövaikutuksista on tekemättä. Tutkimatta on koko laajan kalliometsäalueen geologinen osuus, sekä mm. sammalet, jäkälät, kilpikaarnamännyt, selkärangattomat, lepakkolajit ja nykyiset lintukannat. KSV:n antamat tiedot ko. asiasta ovat liian suppeita ja ylimalkaisia eivätkä täytä lain vaatimuksia (MRL 9§).
Sekä maakuntakaavan että lainvoimaisen yleiskaava 2002 mukaan koko Stansvikin läntinen osa on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi ja virkistysalueeksi. Osayleiskaavassa syvälle kartanon alueelle tunkeutuva asuntorakentaminen turmelisi koko arvokkaan luontoalueen, kartanomaiseman sekä historiallisesti arvokkaan Uudenkylän mökkialueen. Helsingin kaupungin parhaiten säilynyt ja hyvin hoidettu historiallinen ja merellinen kartanoalue tulee säilyttää nykyisen kaltaisena rauhallisena viheralueena. Rakentaminen on rajattava nykyisen öljysataman alueelle
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on harkinnut ja ympäristölautakunta esittänyt Helsingin alueella ainutlaatuista harjumaista Stansvikinniemeä rauhoitettavaksi luonnonsuojelulailla. Kruunuvuorenrannan tuhannet asukkaat tulevat kuluttamaan Stansvikin herkkää luontoa. Läntisen Stansvikin hiekka- ja kalliorannat, linturuovikot, saaristomänniköt, sammaleiset kalliot sekä Uudenkylän mökkialue tulee jättää suojavyöhykkeeksi tehokkaasti rakennettavaa asuntokorttelialuetta vasten (MRL 39§ 7,8). Alueen luonnontilainen hiekkaranta sekä sille riittävän laaja suoja-alue tulee säilyttää myös luonnonsuojelulain perusteella (luonnonsuojelulaki 29§ 4).
Liikenne
EU-direktiivia 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875 ), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.
Liitteen mukainen Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita ( liite 4, sivu 199 Helsingin yleiskaava 2002 selostus). Kaava-alueelle esitetty katujärjestely Laajasaloon on hyvin massiivinen. Erityisen ongelmallinen on järjestely Tahvonlahden pohjukassa, jossa katualue kaartaa aivan ruovikkorannan tuntumaan. Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, ovat suuret, ja täysin selvittämättä.
Osayleiskaavassa asia on jätetty selvittämättä ja tutkimatta lain edellyttämät liikenteen meluhaitat. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät osayleiskaavassa esitetyn tielinjauksen tarkistamista ja melusuojauksen selvittämistä osayleiskaavavaiheessa.
Laajasalossa 18.01. 2009
Timo Korpela Merja Eskola
puheenjohtaja sihteeri
Laajasalo-Degerö Seura
Muurahaisenpolku 4, 00840 Helsinki
Liitteet: valtuuston päätösasiakirjat, osayleiskaavan muutettavaksi vaaditut kohdat, Helsingin hiljaisten alueiden kartta, Ympäristöministeriön päätös 1-5/5232/93 1.10.1996, Kruunuvuorenlammen valuma-alueen eteläraja-kartta, ote Helsingin yleiskaava 2002:sta (liite5 ), ote maakuntakaavasta (liite 6).