Seuran kannanottoja 2011
Vetoomus Laajasalon postin säilyttämisestä 15.12.2011
Itella Oyj
Postintaival 7 A
00230 Helsinki
Petri Aaltonen, johtaja, kuluttajapalvelut
Anna Lehtonen, verkostojohtaja
Aihe: Laajasalon postin sulkeminen
Itella on julkisuudessa ilmoittanut lopettavansa Helsingistä postin toimipisteen 00840 Helsinki. Me allekirjoittaneet vastustamme postin sulkemista ja vetoamme teihin Itellan toimipisteen ja nykyisten palveluiden säilyttämiseksi Laajasalossa. Haluamme tuoda esille asukkaiden tarpeet ja alueen erityiset olosuhteet.
Postin sijainti ostoskeskuksessa merkitsee keskeistä sijaintia. Se on Laajasalossa liikennöivien bussilinjojen läheisyydessä: Ilomäentieltä, Reposalmentieltä ja Laajasalontieltä on lyhyt matka bussipysäkeiltä postiin. Samoin kävelymatkat Laajasalon keskustasta ovat kohtuulliset. Pysäköintipaikkoja on myös, mikä on tärkeää ottaen huomioon saaren ja kaupunginosan laajuus ja bussiliikennekatujen etäisyys useista asuinkaduista, erityisesti Jollaksessa. Laajasalo on kantakaupungin kokoinen alue, jonne on yksi siltayhteys Herttoniemestä. Laajasalosta kuljetaan läpi Santahaminaan ja yksi osa-alue, Jollas, on yhden bussilinjan varassa.
Asukkaita on nyt n. 16 000. Vuonna 2012 alkaa Kruunuvuorenrannan alueen rakentaminen. Sinne on suunniteltu asuntoja n. 10 000 asukkaalle. Laajasalossa jo olevien kolmen kouluyksikön ja useiden päiväkotien lisäksi Kruunuvuoren rantaan on kaavoitettu tontit yhdelle koululle ja kahdelle päiväkodille. Myös nämä tarvitsevat postin palveluja, samoin kirjasto ja terveysasema.
Laajasalon liikenne pakkautuu jo nyt ahtaasti Herttoniemeen (metroyhteys) ja Itäväylälle. Liikenne on ruuhkaista ja bussit suurimmaksi osaksi täysiä tai lähes täysiä. Jos postin palvelut siirretään Herttoniemeen (esim. Linnanrakentajantielle), niistä tulee hankalasti saavutettavia. Lapsiperheet rattaineen eivät nytkään aina mahdu kumpaankaan suuntaan ensimmäiseen tai toiseenkaan bussiin, koska ratastilat ovat kovin varattuja. Lapsiperheet ostavat yhä enemmän mm. lastenvaatteita netistä, jolloin postin käyttö lisääntyy eikä vähene.
Laajasalossa on kaksi vanhusten palvelutaloa, joista Rudolf on yksi kaupungin suurimmista. Sofia on yksityisen yhdistyksen ylläpitämä 50 asukkaan talo. ”Jos posti suljetaan, lähes kaikkien asukkaiden postiasiat jäisivät omaisten hoidettaviksi”, totesi toiminnanjohtaja Tiina Kuisma. ”Kaikilla omaisia ei ole.”
Kaupungin ennusteen mukaan Laajasalossa tulee lähivuosina asumaan n. 7 000 eläkeikäistä henkilöä. Vanhusmäärän kasvua selittää osaksi kaupunginosan erityispiirre: vähäinen poismuutto alueelta. Rollaattorin ja pyörätuolin käyttäjien määrä lisääntyy kaiken aikaa, koska tulevaisuudessa laitoshoidon sijaan vanhukset hoidetaan kotonaan. Rollattorin välttämättömyys ei silti oikeuta sosiaaliviraston myöntämään vammaispalvelulain mukaiseen taksipalvelun käyttöön. Siinäkin useimmiten myönnetään vain neljä edestakaista matkaa kuukaudessa, ja matkoja yhdistellään. Se tarkoittaa tilauksen tekemistä useita päiviä aikaisemmin, ja edestakaiseen usean osoitteen matkakierrokseen saattaa mennä neljäkin tuntia, eivätkä autot saavu täsmälleen vaan valmiina joutuu odottamaan joskus tunteja. On kohtuutonta, että postissa asiointi muuttuisi näin voimia vaativaksi ponnistukseksi vanhukselle.
Ostoskeskuksen vieressä sijaitsee myös Suomen CP-liitto ry:n vammaisten palveluasuntoja. Heistä useimmat ovat pyörätuolin käyttäjiä ja tarvitsevat avustajan, jos joutuvat käyttämään julkista liikennettä. Yhteen edestakaiseen matkaan Herttoniemeen saattaa avustettavalta avustajineen kulua kaksi tuntia. Vammaisilla henkilöillä ko. aika olisi pois myönnetyistä henkilökohtaisen avustajan palvelutunneista, jotka tarvitaan muihin auttamisen ja hoitamisen tarpeisiin. Heikosti liikkuvan väen on erittäin vaikea käyttää asioidessaan bussia.
Lähellä postia sijaitsee Laajasalon kirkko, jonka aulakahviossa käy väkeä joka arkipäivä. Monet voivat yhdistää nyt kaupassa, postissa, kirjastossa, terveysasemalla ja kirkossa käynnit. Samalla toteutuu yhteisöllisyys, kun tavataan tuttuja ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Laajasalossa on kylämäisiä piirteitä, sanovat myös tänne muualta tulevat koulujen ja palvelutalojen henkilökunnat.
Siksi huoli postin lopettamisesta on yhteinen. Useimmat tuntevat jonkun, jolle matka Herttoniemeen on hankala tai ylivoimainen. Nykyisen Laajasalon R-kioskin tilat ovat ahtaat jo ilman postipalveluiden tuomaa lisäasiakkaiden ja tuotteiden määrää. Palvelun asiantuntemukseen ja laatuun myös luotetaan enemmän postin omissa toimipisteissä kuin asiamiesposteissa, joissa yrityksen varsinainen päätulo hankitaan muulla toiminnalla.
Yleinen kommentti on ollut, että miten ihmeessä posti ei kannata, kun siellä on aina väkeä. Vai onko ehkä niin, että vain yritysasiakkaat tekisivät siitä riittävän kannattavan.
Oheisen adressin postin säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut Laajasalossa 2 025 henkilöä.
Lisäksi adressit.com –sivustolla olleen yksityishenkilön Tipa Tuomisen perustaman adressin allekirjoitti n. 450 henkilöä.
Laajasalo-Degerö Seura yhtyy adressin allekirjoittajiin ja esittää mielipiteenään edellä kerrottuihin seikkoihin vedoten, että postin toimipiste maantieteellisesti laajalla saarella on kansalaisille kuuluva peruspalvelu. Palvelun siirtäminen muualle tekisi siitä liian hankalasti tai ei ollenkaan saavutettavan isolle osalle saaren asukkaista.
Pyydämme Itellaa ottamaan huomioon kaupunginosan palvelutarpeen turvaamalla postin toiminnan jatkumisen Laajasalossa.
Helsingissä 15.12.2011
Laajasalo-Degerö Seura ry:n puolesta
Anna-Riitta Summanen, puheenjotaja
Marja-Liisa Laakkonen, sihteeri
Kari Laaksonen, johtokunnan jäsen, aluekappalainen, Roihuvuoren seurakunta
Valitus Koirasaarentien kaavasta 7.11.2011
Helsingin hallinto-oikeus
Ratapihantie 9
00520 Helsinki
Viite: Laajasalon Koirasaarentien asemakaavan hyväksyminen (nro 11910) Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 28.9.2011 pykälä 176
VALITUS
Vaadimme kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista seuraavin perustein:
Kaavan sisältö
Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä sisältövaatimuksia: meluselvitykset ovat tekemättä, luontoselvitykset ovat tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä, ylipäätään kaavaehdotus on hyvin puutteellinen ja virheellinen.
Tielinjaus
Esitetty katujärjestely Laajasaloon on hyvin massiivinen. Sen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § mukaan ei elinympäristöä saa heikentää tarpeettomasti eikä luonnonympäristön erityisiä arvoja saa hävittää.
Koirasaarentien linjaus Tahvonlahden pohjukassa on väärä. Tielinjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema- ja meluongelmia, jotka pilaavat Tahvonlahden hiljaisen virkistysalueen. Myös suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten asema vilkkaan tien laidalla muuttuu kestämättömäksi. Ko. rakennukset tulisi siirtää sijaitsemaan väljästi puistoalueella ja linjata tie kokonaan toisin riittävän kauas rannasta sekä suojata Tahvonlahden virkistysalue meluseinin tai vallein
Melu
Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita. Valmisteluteksteissä esiintyvä väite ”Melu alueella ei ole merkittävä..” on virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.
Meluhaitat Tahvonlahden virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, ovat suuret, ja täysin selvittämättä. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät kaavaehdotuksessa esitetyn tielinjauksen tarkistamista, melusuojauksen selvittämistä, ja sen edellyttämistä jo kaavaehdotuksessa.
EU-direktiivia 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875 ), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.
Asemakaavassa asia on jätetty selvittämättä ja tutkimatta lain edellyttämät liikenteen meluhaitat. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät asemakaavassa esitetyn tielinjauksen tarkistamista ja melusuojauksen selvittämistä.
Asemakaavaan tulisi sisällyttää määräykset meluesteiden rakentamisesta tai muista ratkaisuista, joilla melun leviäminen estetään.
Laajasalossa 4.11.2011
Mika Penttinen
varapuheenjohtaja
Laajasalo-Degerö Seura ry
Muurahaisenpolku 4, 00840 Helsinki
Liitteet: valtuuston päätösasiakirjat
Mielipide maakuntakaavasta 15.6.2011
Uudenmaan liitto
Esterinportti 2 B
00240 Helsinki
Viite: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, luonnos
MIELIPIDE
Uudenmaan liiton laatima 2.vaihemaakuntakaavan luonnos on Laajasalon asukkaiden kannalta varsin oikeaan osunut.
Helsingin osalla maakuntakaavassa tulee kuitenkin enemmän korostaa virkistysalueiden tärkeyttä ja kaikinpuolista ekologista merkitystä. Tiivis asutus tarvitsee hyvät virkistysalueet, täten parannetaan seudun asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Tulee korostaa myös virkistysalueiden aiheuttamaa liikenteen vähenemistä, asukkaiden ei tarvitse lähteä muualle etsimään luontoelämyksiä.
Seura on erityisen tyytyväinen Laajasalon itäisen osan ja Vartiosaaren säilyttämisestä kasvavan asukasmäärän ja yhä kauempaakin tulevien ihmisten virkistyskäytössä, merenrantoineen, puistoineen ja Aittasaaren lehtomaisine, kasvillisuudeltaan rikkaine metsineen ja ulkoilureitteineen.
Tämän voimassa olevan Helsingin yleiskaavan mukaisen Itä-Helsingin kulttuuripuiston merkitys kasvaa seudullisesti erittäin tärkeäksi, kun rakentamisen painopiste Helsingissä siirtyy itään päin ja kaupunginosat tiivistyvät. Laajasalo, Tammisalo, Marjaniemi, Itäkeskus, Puotila ja Vuosaari rantaviheralueineen kehystävät tätä merellistä puistoa, jonka keskeisenä helmenä on Vartiosaari, kuten Seurasaari on lännessä. Vartiosaari tulisikin jo merkitä maakuntakaavassa virkistysalueeksi.
Visiona on pidettävä mielessä, että esimerkiksi Vantaan joskus yhdistyessä Helsinkiin rakentamattomat merenranta-alueet koetaan metropolialueen asukkaiden kesken uudella tavalla yhteisinä ja äärettömän arvokkaina virkistyksen lähteinä. Helsingin vihersormet toimivat asukkaiden virkistysreitteinä ja eläimistön kulkureitteinä merenrannan ja sisämaan välillä.
Näiden seudullisesti ja samalla paikallisestikin tärkeiden virkistysalueiden säilyttäminen ylemmän asteen kaavoissa on ehdottoman tärkeää. Vain näin voidaan turvata asukkaiden yleinen etu, kunnallinen päätöksenteko ei saa tätä vaarantaa.
Toivomme vielä, että maakuntakaavan noudattamista valvottaisiin tarkemmin, tällä hetkellä Laajasalossa Stansvik-Tullisaari vihervyöhyke uhkaa kaventua kolmasosaan maakuntakaavan mukaisesta Helsingin kaavoitustoimien johdosta.
Laajasalossa 15.6.2011
Anna-Riitta Summanen Mika Penttinen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Valituslupahakemus 1.6.2011
Korkein hallinto-oikeus
Unioninkatu 16
00130 Helsinki
Viite: Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 11/0431/5
VALITUSLUPAHAKEMUS
Haemme valituslupaa asiassa seuraavin perustein:
- On tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu asiassa, jossa yleiskaavassa 2002 olleella merkinnällä on kumottu maakuntakaavan ohjaava vaikutus maankäytön rajauksiin. Yleiskaavassa 2002 on merkintä ”maankäytön rajaukset eivät ole sitovia”. Tähän vedoten maankäytön rajauksiin ei ole voitu puuttua yleiskaava 2002 – prosessissa.
Näin menetellen on kaavoitusprosessissa ohitettu maakuntakaava.
Jos hallinto-oikeuden tulkinta yleiskaavan voimassaolosta ilman maakuntakaavan ohjaavaa vaikutusta pysyy voimassa, on odotettavissa kyseisen kaltaisen rajauksien sitovuuden kumoavien kaavamääräysten yleistyminen, ja tätä kautta ylempiasteisten kaavojen ohjausvaikutuksen poistuminen. Menettely aiheuttaa lain tarkoituksen vastaisen tilanteen kaavoitukseen.
- On tärkeää selvittää, missä vaiheessa prosessia maakuntakaava on ohjannut alempiasteista kaavaa ja missä vaiheessa kansalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa maankäytön rajauksiin. Kokemuksemme mukaan kansalaisilla ei ole ollut ko. mahdollisuutta .
- Mielestämme maakuntakaavan tulee ohjata asemakaavoituksen maankäytön rajauksia, koska yleiskaavassa se ei ole ollut mahdollista yleiskaavassa olleen merkinnän vuoksi. Yleiskaavaprosessissa 2002 ilmoitettiin rajauksia tarkasteltavan osayleiskaavassa ( jota ei laadittukaan lupauksista huolimatta ) sekä asemakaavoituksessa. Ko. asemakaava-alueelle aloitettiin osayleiskaavan teko yleiskaava 2002-prosessissa luvatun mukaisesti, mutta se keskeytettiin ja siirryttiin suoraan asemakaavoitukseen. Näin ollen asemakaavoituksessa tulee huomioida maakuntakaavan rajaukset.
- Maakuntakaavan mukainen seudullisesti tärkeä yhtenäinen Stansvik-Tullisaari-vihervyöhyke kaventuu asemakaavaehdotuksessa alle puoleen maakuntakaavan mukaisesta. Sitä ei voida pitää vähäisenä muutoksena tai tarkennuksena vaan oleellisena muutoksena maakuntakaavaan. Vihervyöhykkeen kaventuminen alle puoleen vaatisi maakuntakaavan muuttamisen ennen asemakaavoitusta
Asemakaavassa seudullisesti tärkeä maakuntakaavan mukainen vihervyöhyke muuttuu niin kapeaksi, ettei sillä toteudu maakuntakaavan vihervyöhykkeeseen kohdistuvat kaavamääräykset. Lisäksi merkittävä osa asemakaavaehdotuksen mukaisesta vihervyöhykkeestä on merialuetta, maapinta-alassa kaventuminen tarkoittaa kaventumista alle kolmasosaan. Asemakaavaehdotuksessa rakentaminen on suurimmaksi osaksi myös Yleiskaava 2002:n rajausten mukaisella viheralueella.
On tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden päätös, voidaanko näin merkittäviä muutoksia tehdä vastoin ylempiasteisia asemakaavoitusta ohjaavia kaavoja.
Laajasalossa 1.6.2011
Anna-Riitta Summanen Mika Penttinen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Liitteet: Helsingin hallinto-oikeuden päätös
Valitus Gunillankallion asemakaavasta 1.6.2011
Korkein hallinto-oikeus
Unioninkatu 16
00130 Helsinki
Viite: Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)
Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 05.05.2010 pykälä 118
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 11/0431/5
VALITUS
Vaadimme Helsingin hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätöksen ja siten ko. asemakaavan kumoamista seuraavin perustein:
Kaavoitusprosessi
Maakuntakaava ei ole ohjannut alempiasteista kaavaa ja kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa maankäytön rajauksiin Yleiskaava 2002-prosessissa kaavamerkinnän vuoksi, vaan sen luvattiin tapahtuvan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, osayleiskaavassa ja asemakaavoissa.
Maakuntakaavan tulee ohjata asemakaavoituksen maankäytön rajauksia, koska yleiskaavassa se ei ole ollut mahdollista yleiskaavassa olleen merkinnän vuoksi. Yleiskaavaprosessissa 2002 ilmoitettiin rajauksia tarkasteltavan osayleiskaavassa ( jota ei laadittukaan lupauksista huolimatta ) sekä asemakaavoituksessa. Ko. asemakaava-alueelle aloitettiin osayleiskaavan teko yleiskaava 2002-prosessissa luvatun mukaisesti, mutta se keskeytettiin ja siirryttiin suoraan asemakaavoitukseen. Näin ollen asemakaavoituksessa tulee huomioida maakuntakaavan rajaukset, jotta laki toteutuisi. Alueelle laadittu maankäyttösuunnitelma ei ole ollut mikään lain tarkoittama suunnitelmamuoto, eikä siihen kansalainen ole voinut ottaa kantaa.
Kaava-alueen maankäytön rajaukset
Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Voimassa olevan yleiskaava 2002:n alueelle kohdentuvissa määräyksissä todetaan, etteivät yleiskaavan maankäytön rajat ole sitovia. Näin ollen alueella on voimassa maakuntakaavan rajaukset ja tavoitteet, joita asemakaavoituksessa tulee noudattaa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan rakentamista esitetään maakuntakaavan mukaisille tärkeille viheralueille.
Maakuntakaavan ja myös Yleiskaavan mukainen seudullisesti tärkeä yhtenäinen Stansvik-Tullisaari-vihervyöhyke kaventuu asemakaavaehdotuksessa alle puoleen maakuntakaavan mukaisesta ( liite 2, ho-valitus ). Vihervyöhykkeen kaventumista ei voida pitää vähäisenä muutoksena tai tarkennuksena, vaan sen olemassaoloa uhkaavana, oleellisena muutoksena maakuntakaavaan. Vihervyöhykkeen kaventuminen alle puoleen vaatisi maakuntakaavan muuttamisen ennen asemakaavoitusta.
Ko. vihervyöhyke muuttuu niin kapeaksi, ettei sillä toteudu maakuntakaavan vihervyöhykkeeseen kohdistuvat kaavamääräykset. Lisäksi merkittävä osa asemakaavaehdotuksen mukaisesta vihervyöhykkeestä on merialuetta, maapinta-alassa kaventuminen tarkoittaa kaventumista alle kolmasosaan.
Asemakaavaehdotuksessa rakentaminen on suurimmaksi osaksi myös Yleiskaava 2002:n rajausten mukaisella viheralueella ( liite 2 ).
Näin ollen asemakaavaehdotus on täysin maakuntakaavan sekä yleiskaavan vastainen. Poikkeamat ovat olennaisia.
Asemakaava-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta kesken prosessin tuottaa em. kaltaisia kokonaisuuden kannalta hallitsemattomia tilanteita, jotka eivät ole lain mukaisia.
Vihervyöhykkeen kaventuminen tuottaisi kohtuutonta haittaa virkistykselle, kasvustolle ja eläimistölle, näitä ei ole asemakaavassa mitenkään huomioitu.
Laajasalossa 1.6.2011
Anna-Riitta Summanen Mika Penttinen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Liitteet: Helsingin hallinto-oikeuden päätös
Valitus Borgströminmäen asemakaavasta 13.2.2011
Helsingin kaupungin kirjaamo
Kaupunkisuunnittelulautakunta
PL 10
00099 Helsingin kaupunki
Viite: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalon, Tahvonlahti ja Tullisaari) kortteleita 49040-49045 ja 49093-49095, osaa korttelista 49057 sekä virkistys- ja katualueita koskevaa asemakaavaa, sekä 49. Kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelia 49057 ja katualueen asemakaavan muutosta muutoskarttaa numero 12000, päivätty 2.12.2010.
Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan päätös 2.12.2010, pykälä 449
VALITUS
Vaadimme kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen ja siten ko. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (myöh. asemakaavan) kumoamista mm. seuraavin perustein:
- Asemakaavan kirjatut lähtökohdat eivät täyty
- Esitetty asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan vastainen
- Hankkeen vuorovaikutussuunnittelu on ollut yksisuuntaista
- Alueen rakentuminen on harkittava uudestaan
- Asemakaavan kirjatut lähtökohdat eivät täyty
Asemakaavan selostuksen kohdassa 2 lähtökohdat viitataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Selostuksessa kerrotaan asemakaavan muutosta koskevan seuraavien erityistavoitteiden:
s.2-3:
Eheytyväyhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
...
– olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallisen hajarakentamisen ehkäiseminen
– huolehtiminen viheralueverkoston yhtenäisyydestä
...
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvarat
– ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioiminen siten, ettei aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Viheralueiden yhtenäisyyttäon käsitelty kappaleessa Virkistys.
...
s.6-7
Luonnonympäristö
Laaja pohjois-eteläsuuntainen luonto- ja kulttuurimaisema-alue sivuaa suunnittelualuetta lännessä. Alue ulottuu Tullisaaresta Tahvonlahdenniemeen
Suunnittelualueen kallioisten metsäselänteiden lakialueilla kasvaa harvaa matalakasvuista männikköä. Paikoin maastossa on jyrkkiäavokalliorinteitä. Kasvillisuus vaihtelee kuivista kankaista lehtomaisiin metsiin. Alueelle tunnusomaista ovat jalot lehtipuut, erityisesti tammi, joita esiintyy metsäkasvillisuuden lomassa. Suunnittelualueen kallioiset selänteet ovat geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaita.
Suunnittelualueen metsäinen osa (10,4 ha, arvoluokka III) ja kapea laakso (2,8 ha, arvoluokka III) ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita. Tullisaaren laaksosuo (07 ha, arvoluokka II) ja Tullisaaren kalliojyrkän- ne ja sen aluslehto, (1,5 ha, arvoluokka I) ovat arvokkaita kasvillisuus- ja kasvistokohteita. Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa arvoluokat on luokiteltu välille I–III, joista I on luonnonarvoiltaan arvokkain. III luokka on paikallisesti arvokas.
Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.
Selostuksesta poiketen asemakaavassa esitetty rakentaminen on räikeässä ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden kanssa, koska esitetty rakentaminen
- ei eheytä yhdyskuntarakennetta, siksi että rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan lähes koskemattomaan osaan Laajasalon luontoa
- esitetty rakentaminen ei ole tehokasta; selostuksessa asukasmääräksi arvioidaan 1500-1700 uutta asukasta,
- esitettyä korttelirakennetta on myöhemmin mahdoton täydennysrakentaa tuhoamatta sen sattumanvaraiselta ja ilmavalta vaikuttavaa luonnetta ja tuhoamatta asemakaavaan jäljelle jääviä luontoarvoja
- ei eheytä yhdyskuntarakennetta, koska aggressiivisesti neitseelliseen, kallioiseen metsään sijoittuvat, roottorinomaiset rakennusryhmät ovat harvassa sattumanvaraisesti
- ei eheytä elinympäristön laatua, koska rakentaminen hävittää korvaamattomia luonnonarvoja peruuttamattomasti
- ei sijoitu Laajasalon yhdyskuntarakenteeseen keskeisesti vaan sen reuna-alueelle
- pirstoo ja tuhoaa maakuntakaavassa arvokkaaksi todetun kallioalueen peruuttamattomasti
- pirstoo maakuntakaavassa virkistysalueeksi varatun alueen yhtenäisyyden peruuttamattomasti
- tuhoaa yhtenäisen luonnonsuojelulain 29§ tarkoittaman suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuva metsikkö alueen peruuttamattomasti
Asemakaava on erityisen tuhoisa, koska 1500-1700 asukkaan asuinalueen vuoksi tuhoutuu peruuttamattomasti suuri korvaamattomia luonnonarvoja sisältävä lähes neitseellinen alue. Virkistysalueella on suuri paikallinen (Laajasalossa pian 26 000 asukasta) arvo, ja alue on tärkeä virkistysalue myös koko pääkaupungin mittakaavassa.
Esitetty asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan vastainen
Asemakaavassa esitetty rakentaminen on räikeässä ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa, koska se
- sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavassa virkistysalueeksi varatulle alueelle.
- sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavassa arvokkaaksi merkitylle kallioalueelle.
- ei sijoitu maakuntakaavassa esitetylle taajamatoimintojen alueelle vaikka asemakaavan selostus niin väittää.
Selostuksessa myös todetaan, että Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.
Maankäyttö- ja rakennuslain 32 § 1 momentissa kuitenkin todetaan, että Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Asemakaava suhtautuu maakuntakaavan ohjeluonteeseen täysin piittaamattomasti eikä ota sitä millään tavalla huomioon vaan päinvastoin poikkeaa maakuntakaavasta räikeästi joka suhteessa.
Hankkeen vuorovaikutussuunnittelu yksisuuntaista
Laajasalolaiset ovat järjestelmällisesti kritisoineen edellä kuvattuja kestämättömiä ja lakien hengen vastaisia linjauksia koko prosessin ajan ja valittaneet niistä. Vuorovaikutussuunnittelu ei ole ottanut laajasalolaisten mielipiteitä huomioon vaan vuorovaikutuksen agendana on ollut ajaa kaavoituksen näkökulma väkisin läpi ja tuhota luonnontilainen alue rakentamalla vastustuksesta huolimatta. Asioiden kulun voi todeta mm. vuorovaikutusraportista pvm. 2.12.2010.
Alueen rakentuminen on harkittava uudestaan
Rakentamista tarvitaan Laajasalossa väestöpohjan vahvistamiseksi, koska nykyinen väestöpohja ei riitä palvelujen kehittämiseen vaan palveluverkko rapautuu alueella, eikä tämä ole toivottava kehitys, tämän ymmärtävät kaikki.
Laajasalo-Degerö seuran mielestä ehdotetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sijasta Laajasalossa pitää suojella vielä säilyneitä luonnontilaisia alueita nykyisten ja tulevien Laajasalolaisten käyttöön ja toisaalta kohentaa jo rakentamisen käytössä olevia alueita rakentamalla.
Rakentamisella ei paranneta ympäristöä, jos se sijoitetaan kauneimpiin ja arvokkaimpiin maastonkohtiin. Rakentamisella täytyy sen sijaan pystyä korjaamaan jo syntyneitä arpia ja jättää arvokkaimmat luonnontilaiset osat koskematta.
Laajasalon keskusta-alueita tulee kehittää tiiviinä ja kaupunkimaisena nykyisten liikenteen lievealueiden sijasta. Ko. keskusta-alueella on suuri rakentamispotentiaali, jonne nyt Borg-ströminmäelle esitetty rakentaminen voidaan helposti sijoittaa.
Laajasalossa 13.2.2011
Anna-Riitta Summanen
puheenjohtaja