Seuran kannanottoja 2010

Palaute Yliskylän viheralueista 27.9.2010

Vastaanottaja: Helsingin kaupungin Rakennusvirasto,aluesuunnittelija Birgitta Rossing

Yleisesti Laajasalo Degerö seura on sitä mieltä, että Yliskylän viheralueet ja kadut ovat hyvässä kunnossa ja palvelevat hyvin asukkaita. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että saarellamme on paljon ulkoilumahdollisuuksia luonnoltaan hyvin monipuolisilla metsäalueilla. Yliskylässä erityinen viihtyisyystekijä on, että myös kevyt liikenne on aikanaan hyvin huomioitu suunnittelussa, ja moneen paikkaan pääsee nopeammin kävellen kuin autolla.

Puustonhoito on kuitenkin ollut Laajasalossa monin paikoin liian järeää, esimerkkinä Tullisaari ja Tikkaripuisto. Yleisesti seura toivookin, että viheralueita, niin puistoja kuin etenkin metsiä, käsiteltäisiin mahdollisimman kevyesti asuinalueemme viihtyisyyden säilyttämiseksi.

Nopeita toimia vaatisi ainoastaan alueella 6 olevan tyhjillään olevan päiväkodin ympäristö, josta on tullut nuorison riehumispaikka.

Metsät

Alueella on monia hienoja ja monipuolisia metsiä, komeimpia ehkä Aittasaaren metsät lohkoissa 16 ja 17, mutta myös alueet 1, 2, 3, 9, 10, 13 ja 14 ovat arvokkaita. Metsät sopivat nyt hienosti ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun, joten toivomme, että ne säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina.

Moniin kohteisiin voisi hyvin lisätä lahopuuta: kun puita joudutaan joskus kaatamaan, rungot olisi hyvä jättää metsään. Tällaisia paikkoja ovat ainakin 1, 2, 3 ja 13. Ainakin Aittasaaressa lohkoilla 16 ja 17 näin on jo menetelty, mikä on oikein hyvä asia. Jotkut asukkaat voivat kokea maassa lojuvat rungot epäsiisteiksi, mutta opaskylteillä ja järjestetyillä retkillä voidaan kertoa asukkaille lahopuun merkityksestä metsälajistolle ja sen monimuotoisuudelle.

Myös tiheiköt ovat arvokkaita eläinten suojapaikkoina ja ravinnon lähteinä, sekä suojaavat melulta. Niinpä toivomme, että metsiä ei käsiteltäisi liian avariksi.

Joillakin metsäalueilla on vieraslajia jättibalsamia, jonka poistamiseksi voisi järjestää kitkentätalkoita. Sitä on ainakin kohteissa 9 ja 13.

Puistot

Alueen puistot ovat pääosin hyvässä kunnossa. Asukkaat ovat pikemminkin ihmetelleet, miksi hoitotoimet ovat olleet niin voimakkaita ja vaatineet paljon työvoimaa ja koneita. Meille riittäisi kevyempikin puistoista huolehtiminen.

Esimerkiksi kohteessa 4 olevan koirapuiston kunnostus vaati pitkän ajan ja vei alueelta kaikki tiheiköt, joissa koirat viihtyivät. Samalla koira-aitauksen vieressä oleva leikkipuisto jäi suojattomammaksi liikenteen haitoille, kun suojaavat puut koira-aitauksen ja tien välistä kaadettiin pois. Seura toivookin, että puun kaadoista nyt syntyneisiin aukkopaikkoihin istutettaisiin korvaavaa puustoa.

Samoin kohteen 8 Kiiltomadonpuiston kunnostus on ollut voimakas toimenpide, joka on jatkunut jo yli vuoden tuottaen meluhaittoja. Alueen kulkuväylistä on tehty todella leveitä, männikköä on käsitelty todella rajusti poistaen kaikki aluskasvillisuus ja pensaat. Etenkin metsänpohjan peittäminen uudella multakerroksella näytti olevan viikkoja kestävä työ, jonka tarpeellisuus ei asukkaille selvinnyt. Kiiltomadonpuisto kyllä kaipasi kohennusta, mutta hyvään lopputulokseen olisi varmasti päässyt säilyttävämmälläkin otteella.

Kiiltomadonpolun lähellä olevat puistoalueet 7 ja 8 olisivat mielestämme hyvä paikka kokeilla hallitun hoitamattomuuden alueita, joilla monipuolistetaan kaupunkilajistoa ja vähennetään hoitotyön määrää. Nurmikentille voisi sopia joitakin niittykohteita. Näistä olisi hyötyä myös viereisen koulun biologian opetukselle.

Samoille alueille 7 ja 8 sopisivat yleisessä käytössä olevat marjapensaat ja hedelmäpuut, samaan tapaan kuin kirkon luona kohteessa 6. Marjapensaat ovat olleet kävijöiden suosiossa myös toisaalla Laajasalossa Aino Acten huvilan lähellä, joten niitä voisi istuttaa laajemminkin.

Nopeita toimenpiteitä vaativat alueet

Kohteessa 6 on käytöstä poistettu päiväkoti, josta on tullut nuorison riehumispaikka. Alueen ympärillä on ympäriinsä lasinsiruja ja roskia, ja hylätyn rakennuksen ikkunoita kivitetään.

Lisäksi puiston 6 laidassa on penkki, joka on laitapuolen kulkijoiden suosiossa, ja jonka ympäristö on melkein aina roskainen. Nyt juuri itse penkkikin on rikottu.

Purettavaksi tuomitun päiväkodin yhteydessä ollut pieni leikkipuisto on samoin käynyt käyttökelvottomaksi, koska siellä on tehty ilkivaltaa ja siellä viihtyy nykyään muita kuin leikkipuiston varsinaista kohderyhmää.

Leikkipuisto olisi tarpeellinen vieressä kirjaston rakennuksessa toimivalle Ryhmäperhepäiväkoti Nuppulalle, jolla ei nyt ole käytössään minkäänlaista piha-aluetta. Nuppulan lapset ulkoilevat aamupäivällä leikkipuistoissa eri puolilla Laajasaloa, mutta oma piha olisi tarpeellinen iltapäivällä, kun lapset mielellään tuodaan ulos heidät odottaessaan hakijoita. Voisikohan sen kunnostaa Nuppulan käyttöön?

Kohteessa 6 on myös ostoskeskuksen takana oleva alue, jossa on pysäköintikielto, mutta jossa on jatkuvasti 1-4 luvattomasti pysäköityä autoa. Autot ovat kevyen liikenteen väylällä liikkuvien tiellä, ja lisäksi ne ovat pilanneet pienen nurmialueen, kun se on jatkuvasti pysäköintialueena.

Laajasalo Degerö Seuran puolesta,

Laajasalossa 27.9.2010

Timo Korpela,                           Piia J. Häkkinen, 

pj.                                            luontotoimikunnan pj.

Valitus Helsingin HO:teen Gunillankallion asemakaavamuutoksesta 14.6.2010

Helsingin hallinto-oikeus

Ratapihantie 9

00520 Helsinki

 Viite: Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888) (nro 11888)

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 5.5.2010 pykälä 118

VALITUS

Vaadimme kaupunginvaltuuston päätöksen ja siten ko. asemakaavan kumoamista seuraavin perustein:

Kaavoitusprosessi

Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, Yleiskaava 2002:ssa sekä vielä kaavoituskatsauksissa v. 2003 ja 2004 sekä yhä edelleen Kaupunkisuunnitteluviraston asukkaille suunnatuilla www-sivuilla (ks liite 1) koko ko. suunnittelualue mukaan lukien Koirasaarentien varret on merkitty osayleiskaava-alueeksi. Alueen kaavoittaminen suoraan asemakaavalla ei ole aloitetun ja kesken olevan osayleiskaavoitusprosessin mukaista eikä mahdollista lain ja yleiskaava 2002:n vaatimaa koko vaikutusalueen kokonaisvaltaista tarkastelua.

Sekava tiedottaminen asiassa ei ole mahdollistanut kuntalaisten lain mukaista osallistumista kaavoitusprosessiin.

Kaava-alueen maankäytön rajaukset

Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Voimassa olevan yleiskaava 2002:n alueelle kohdentuvissa määräyksissä todetaan, etteivät yleiskaavan maankäytön rajat ole sitovia. Näin ollen alueella on voimassa maakuntakaavan rajaukset, joita asemakaavoituksessa tulee noudattaa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan rakentamista esitetään maakuntakaavan mukaisille viheralueille.

Maakuntakaavan mukainen seudullisesti tärkeä yhtenäinen Stansvik-Tullisaari-vihervyöhyke kaventuu asemakaavaehdotuksessa alle puoleen maakuntakaavan mukaisesta ( liite 2 ). Sitä ei voida pitää vähäisenä muutoksena tai tarkennuksena vaan oleellisena muutoksena maakuntakaavaan. Vihervyöhykkeen kaventuminen alle puoleen vaatisi maakuntakaavan muuttamisen ennen asemakaavoitusta.

Ko. vihervyöhyke muuttuu niin kapeaksi, ettei sillä toteudu maakuntakaavan vihervyöhykkeeseen kohdistuvat kaavamääräykset. Lisäksi merkittävä osa asemakaavaehdotuksen mukaisesta vihervyöhykkeestä on merialuetta, maapinta-alassa kaventuminen tarkoittaa kaventumista kolmasosaan.

Asemakaava-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta kesken prosessin tuottaa em. kaltaisia kokonaisuuden kannalta hallitsemattomia tilanteita, jotka eivät ole lain mukaisia.

Vihervyöhykkeen kaventuminen tuottaisi kohtuutonta haittaa virkistykselle, kasvustolle ja eläimistölle, näitä ei ole asemakaavassa mitenkään huomioitu, myös alueen luontoselvitykset ovat puutteellisia.

Laajasalossa 14.6.2010

Timo Korpela, puheenjohtaja                        

Liitteet: valtuuston päätösasiakirjat, liitteet 1-2

Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen Koirasaarentien asemakaavasta 26.4.2010

Helsingin hallinto-oikeus

Ratapihantie 9

00520 Helsinki

 Viite: Laajasalon Koirasaarentien katualueen asemakaavan hyväksyminen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 osien sekä puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11820); 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 17.03.2010 pykälä 71

VALITUS

Vaadimme em. kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista seuraavin perustein:

Kaavoitusprosessi

Kaavaehdotuksen alue on osa alkuperäistä Kruunuvuoren osayleiskaava-aluetta. Se on virheellisesti erotettu kesken osayleiskaavaprosessia pois alkuperäisestä yhteydestään.

Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä vielä kaavoituskatsauksissa v. 2003 ja 2004 koko suunnittelualue mukaan lukien Koirasaarentien varret on merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi Yleiskaava 2002:n mukaisesti.

Myös alueelle laadittujen asemakaavojen paloittelu sittemmin yhä pienempiin ja pienempiin osiin kesken kaavaprosessin on tehnyt kuntalaisten osallistumisen kaavaprosessiin kohtuuttoman vaikeaksi.

Tien molempien puolien kaavojen olisi tullut kuulua samaan kaavaan, kuten kaavaprosessin alussa oli. Vain näin ollen olisi voitu tarkastella kaavoituksen todellisia kokonaisvaikutuksia.

Kaavan sisältö

Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä sisältövaatimuksia: meluselvitykset ovat tekemättä tai puutteellisia, luontoselvitykset ovat tekemättä tai puutteellisia, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä, ylipäätään kaavaehdotus on hyvin puutteellinen ja virheellinen.

Kaavaehdotus on ristiriidassa Maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavassa kallioalueet on merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Tätä ei ole kaavaehdotuksessa huomioitu.

Tielinjaus

Esitetty katujärjestely Laajasaloon on hyvin massiivinen. Sen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § mukaan ei elinympäristöä saa heikentää tarpeettomasti eikä luonnonympäristön erityisiä arvoja saa hävittää. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tien pohjoispuolella tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi. Tien pohjoispuolella

Henrik Borgströmintien risteyksestä länteen louhitaan suunnitelmien mukaan lähes 10metriä korkeita kallioleikkauksia arvokkaisiin avokalliorinteisiin. Leikkaukset voitaisiin välttää tien linjauksella ja tekemällä tie vain tarpeellisen levyiseksi. Tie on mm. istutuskaistojen vuoksi n. 10metriä tarpeettoman leveä.

Maakuntakaavan mukainen viheryhteys Stansvik-Tullisaari katkeaa massiivisen tien vuoksi, kaavoituksessa ei ole riittävästi huolehdittu tärkeän seudullisen viheryhteyden häiriöttömästä jatkumisesta eikä ihmisten ja alueen eläimistön liikkumisesta tiealueen poikki esim. tunneloimalla tie.

Koirasaarentien linjaus Tahvonlahden pohjukassa on väärä. Tielinjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli pengertämällä aiheuttaa maisema- ja meluongelmia, jotka pilaavat Tahvonlahden hiljaisen virkistysalueen sekä tuhoaa ranta-alueen kasvi- ja eläinkunnan.

Tie tulee linjata kokonaan toisin riittävän kauas rannasta sekä suojata Tahvonlahden virkistysalue meluseinin tai vallein.

Melu

EU-direktiivia 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875 ), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.

Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita ( liite, sivu 199 Helsingin yleiskaava 2002 selostus).

Valmisteluteksteissa esiintyvä väite ” Melu alueella ei ole merkittävä..” on virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.

Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, ovat suuret, ja täysin selvittämättä. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät kaavaehdotuksessa esitetyn tielinjauksen tarkistamista, melusuojauksen selvittämistä, ja sen edellyttämistä jo kaavaehdotuksessa.

Laajasalossa 24.04. 2010

Timo Korpela                                            Mika Penttinen

puheenjohtaja                                           varapuheenjohtaja

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kruunuvuoren osayleiskaavasta 12.4.2010

Korkein hallinto-oikeus

Unioninkatu 16

Helsinki

Asia: Kruunuvuorenrannan osayleiskaava, Hallinto-oikeuden päätös 10/0176/5

VALITUS

Vaadimme Helsingin kaupunginvaltuuston ja Hallinto-oikeuden päätösten kumoamista seuraavilta osilta ja seuraavin perustein:

Kaavoitusprosessi

Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Yleiskaava 2002:s­sa ei ole esitetty suunnittelualueelle sitovia maankäytön rajoja. Näin ollen alueella on voimassa maakuntakaavan rajaukset, joita osayleiskaavan tulee noudattaa. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan asuntorakentamista esitetään maakuntakaavassa viheralueeksi esitetyille alueille. Lisäksi Stansvikin länsi- ja pohjoisosassa on noudatettava ympäristöministeriön vuoden 1992 yleiskaavasta tekemää päätöstä 1-5/5232/93, 1.10.1996, jossa rakentamisen rajaus on esitetty kulkemaan öljysataman alueen rajaa pitkin.

Yleiskaava 2002:s­sa esitetään alueelle maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Näitä suhteita on osayleiskaavassa muutettu siten, että asuminen on saanut enemmän pinta-alaa virkistysalueeseen nähden, ja virkistysalue jäänyt liian vähäiseksi (MRL 39§ 9).

Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä vielä kaavoituskatsauksissa v. 2003 ja 2004 koko suunnittelualue mukaan lukien Koirasaarentien varret on merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi. Osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen kesken lainmukaisen prosessin on menettelytapavirhe, joka muuttaa prosessin lähtökohtia oleellisesti. Osayleiskaava-prosessin täytyy käsittää koko suunnittelualue alkuperäisen lähtökohdan mukaisesti, joten osaa suunnittelualueesta ei voida erottaa suoraan asemakaavoitettavaksi.

Kaikilta rakennettaviksi suunnitelluilta viheralueilta tulee laatia lain vaatimat luontoselvitykset, jotka nyt on tehty pääosin alueilta, joille ei edes suunnitella rakentamista. Arviointia rakentamisen vaikutuksista luonnonympäristöön tulee täydentää puuttuvilla selvityksillä. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.

Rakentamisen määrät ja kerrosluvut tulee esittää kaavassa, jotta ehdotuksen vaikutuksia asumiseen ja ympäristöön voisi luotettavasti arvioida.

Kruunuvuori

Kaavassa on esitetty asuntorakentamista, joka sallii myös korkeaa kerrostalorakentamista Kruunuvuorenlammen läheisyyteen, kallion huipulle alle sadan metrin etäisyydelle lammesta sen valuma-alueelle. Näin sijoitettuna rakennukset näkyvät hyvin lammelle, tuhoavat sen erämaahenkisen tunnelman ja aiheuttavat uhkan lammen luonnontilan säilymiselle.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 39 kerrotaan yleiskaavan sisältövaatimuksista:

7) ympäristöhaittojen vähentäminen 

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

Nyt ehdotetussa muodossa kaava ei täytä näitä vaatimuksia. Rakennusten tulee olla Kruunuvuoren lakea matalampia. Valuma-alueelle ei voi lainkaan rakentaa, jotta lammen ekologinen tila turvataan.

Vesilain §15 a mukaan toimenpiteet, jotka vaarantavat alle yhden hehtaarin lammen säilymisen luonnontilaisena, ovat kiellettyjä. Kalliolla sijaitsevan Kruunuvuoren lammen ekologinen tasapaino ja säilyminen perustuu koko valuma-alueen säilymiseen nykyisellään. Kruunuvuoren laelle valuma-alueelle esitetty rakentaminen ja sen kunnallistekniikka on poistettava riittävän etäälle Kruunuvuoren laen vedenjakajalta.

 Hallinto-oikeuden päätös maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ei voi tarkoittaa Kruunuvuoren  alueen rakentamista sen ainutlaatuisten luontoarvojen takia. Osayleiskaavalla tulee turvata koko lammen valuma-alueen säilyminen luonnontilassa ja koko Kruunuvuoren säilyminen sekä Helsingin historiallisesti että maisemallisesti tärkeänä kallioalueena. Mahdollinen tasapuolinen kohtelu on toteutettava esim. taloudellisina korvauksina.

Stansvik

Sekä maakuntakaavan että lainvoimaisen yleiskaava 2002 mukaan koko Stansvikin läntinen osa on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi ja virkistysalueeksi. Osayleiskaavassa syvälle kartanon alueelle tunkeutuva asuntorakentaminen turmelisi koko arvokkaan luontoalueen, kartanomaiseman sekä historiallisesti arvokkaan Uudenkylän mökkialueen. Helsingin kaupungin parhaiten säilynyt ja hyvin hoidettu historiallinen ja merellinen kartanoalue tulee säilyttää nykyisen kaltaisena rauhallisena viheralueena. Rakentaminen on rajattava nykyisen öljysataman alueelle

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on harkinnut ja ympäristölautakunta esittänyt Helsingin alueella ainutlaatuista harjumaista Stansvikinniemeä rauhoitettavaksi luonnonsuojelulailla. Kruunuvuorenrannan tuhannet asukkaat tulevat kuluttamaan Stansvikin herkkää luontoa. Läntisen Stansvikin hiekka- ja kalliorannat, linturuovikot, saaristomänniköt, sammaleiset kalliot sekä Uudenkylän mökkialue tulee jättää suojavyöhykkeeksi tehokkaasti rakennettavaa asuntokorttelialuetta vasten (MRL 39§ 7,8). Alueen luonnontilainen hiekkaranta sekä sille riittävän laaja suoja-alue tulee säilyttää myös luonnonsuojelulain perusteella (luonnonsuojelulaki 29§ 4).

Liikenne

EU-direktiivia 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875 ), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.

Liitteen mukainen Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita. Kaava-alueelle esitetty katujärjestely Laajasaloon on hyvin massiivinen. Erityisen ongelmallinen on järjestely Tahvonlahden pohjukassa, jossa katualue kaartaa aivan ruovikkorannan tuntumaan. Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, ovat suuret, ja täysin selvittämättä.

Osayleiskaavassa asia on jätetty selvittämättä ja tutkimatta lain edellyttämät liikenteen meluhaitat. Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tehtyjen päätösten mukaiset suojelutoimet edellyttävät osayleiskaavassa esitetyn tielinjauksen tarkistamista ja melusuojauksen selvittämistä osayleiskaavavaiheessa.

Laajasalossa 12.4.2010

Timo Korhonen, puheenjohtaja

Mika Penttinen, varapuheenjohtaja